Leena Griinari

 Ahti Nuottamäki kirjoitti (KySa 17.4.), että ydinsähkö ei tarvitse yhteiskunnan tukea. On toki selvää, että ydinvoimayhtiöiden tarkoitus on tehdä voittoa. Tällä hetkellä tilanne on se, että niillä on todellisia vaikeuksia saada edes vakuutusyhtiöitä normaaliin yhteistyöhön, koska nämä eivät enää näe riskiä kannattavaksi. MOT-ohjelmassa todettiin tällä viikolla (http://areena.yle.fi/video/914240), että Suomelle kaupataan tällä hetkellä seitsemän eri valmistajan reaktoria ja kaikissa niissä on ongelmia. Vahinkovakuutuksilla on Suomessa yläraja. Jos ydinvoima on niin vaaratonta, kuin sen kannattajat väittävät, niin miksi ihmeessä vahinkovastuuta pitäisi rajoittaa? Annetaan riski kokonaan energiayhtiöiden ja niiden vakuutusyhtiöiden kannettavaksi. Näin näkisimme todellisen hinnan, jonka ydinvoima maksaa. Olkiluoto 3:n päätökseen sidottiin aikoinaan risupaketti uusiutuvan energian kehittämiseksi ja kuinkas kävikään – se on aivan unohtunut! Nyt hallituksen kaavailemasta tukipotista vain osa on suunnattu tuulivoimalle. Mutta onko senkään rakentaminen enää energiayhtiöille kannattavaa, jos samalla annetaan lupa kahdelle ydinvoimalalle? Jos Suomi toteuttaisi sekä uusiutuvan energian velvoitteen että energiatehokkuustavoitteet samaan aikaan, ei lisäydinvoimalle jäisi lukujen valossa mitään tarvetta. Ja energiatehokkuuden lisääminen on jätetty risupaketista kokonaan pois. Teknologiateollisuus on arvioinut, että esimerkiksi kotimaisen tuulivoimateollisuuden viennin arvo voi olla vuonna 2020 noin 1,2 miljardia euroa. Tämä edellyttää, että kotimainen tuulivoiman rakentaminen kehittyy erittäin suotuisasti. TKK:n energiatekniikan professori Lundin mukaan tuulivoiman osuus voi huoletta olla 20 % Suomen energiantuotannosta ilman, että se vaikuttaa säätövoimaan. Tuulivoima työllistää suomalaisia toisin kuin ydinvoima.  Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimateollisuuden liikevaihto vuonna 2006 oli 32,6 mrdDKK ja se työllisti noin 21 600 henkeä. Ja surullisen kuuluisan Olkiluoto 3:n rakennustyömailla on usein ollut enemmän puolalaisia kuin suomalaisia työntekijöitä. Jos hallituksen periaatepäätös toteutuisi, tulisi Suomesta maailman suurin ydinjätteen tuottaja. Professori Lundin mukaan yksi voimala tuottaa keskimäärin 25 tonnia plutoniumia. Vain 10 grammaa plutoniumia tappaa juomaveteen sekoitettuna koko ihmiskunnan. Eikä siihen tarvita kuin yksi inhimillinen erehdys. Päätöksen ydinvoimaluvista tekee eduskunta. Ja se on aina ollut omantunnon päätös, ilman ryhmäkuria. Meillä on siis vielä toivoa! Ydinvoimavastainen mielenosoitus on Helsingissä la 8.5. klo 12. Leena GriinariVihreän liiton puoluehallituksen jäsen