Leena Griinari

LISÄYDINVOIMA VÄÄRISTÄISI SÄHKÖNTUOTANNON

Surullista tässä kaikessa ydinvoimakirjoittelussa on vääristellyt faktat, joita kansanedustajillekin tuputetaan. Propaganda ja manipulointi ovat vaikuttamisen keinoja, mutta jos asioita esittelevät virkamiehet sellaiseen sortuvat, kyse on pahemmasta kuin lobbauksesta.

Ydinvoimalupien vastustajat eivät ole lobbareita, koska he eivät hyödy argumentoinnista taloudellisesti. Kannattajien kytköksiä suosittelisin suurennuslasilla tutkittaviksi.

Anna-Maija Länsimies kirjoitti (KySa 22.6.) asiallisen kirjoituksen Suomen sähköntuotannosta, mutta siinä oli pari loogista virhettä. Hänen mukaansa tällä hetkellä puuttuu 2000 MW Suomen rajojen sisäpuolella tuotettavaa sähköä, vaikka rakenteilla oleva Olkiluoto 3 täyttää tämän tyhjiön? Ydinvoima on kyllä nimellisesti Suomen rajojen sisäpuolella tuotettavaa, mutta uraani ja teknologia tulevat ulkoa, eli se kotimaisuudesta.

Jos muutama maa Euroopassa tuottaisikin vielä tällä hetkellä enemmän ydinvoimaa kuin Suomi, niin missään muualla niitä ei enää rakenneta lisää. Missään muualla kuin Suomessa ei ole ydinvastuulakia, joka antaa ydinenergiayrittäjälle riskittömän mahdollisuuden rakentamiseen.

On totta, että jo rakennettu ydinvoima on edullista tällä hetkellä. Mutta uusi rakentaminen on kallistunut niin paljon, että ydinsähkö on hyvin lähelle tuulisähkön hintaa. Tuulisähkö taas teknologian kehittyessä halpenee koko ajan – ja työllistää tuhansia ihmisiä enemmän kuin ydinvoima.

Hallituksen ilmastopoliittinen strategia lähtee siitä, että nettotuonti (11 – 12 TWh/v) loppuu, päästöllistä tuotantoa pitää vähentää ja 33 % sähkön kokonaiskulutuksesta tuotetaan uusiutuvilla. Ennakoidulla kulutuksen tasolla (90 TWh) jo Olkiluoto 3 täyttää linjaukset omavaraisuudesta – enempää ei tarvita. Lisäydinvoima nimenomaan yksipuolistaisi sähköntuotannon, sillä se tekee uusiutuvan energian tuottamisen kannattamattomaksi. Pakkotoimin ei Lipposenkaan hallitus saanut risupakettia toimimaan. Kahdella uudella lupapäätökselle meillä olisi kaikki munat samassa korissa.

Leena Griinari