# PUHEITA 2008 - 2010
Vappupuhe Kotkan torilla 2010.Hyvät vihreät ystävät!
Miksi Stora Enso sulki taas tehtaan? Se keskittyy jatkossa ydinliiketoimintaansa.
Miksi Mauri ei lähde arki-iltana oluelle? Korkeintaan yksi on vain vitsi.
Miksi Suomeen olisi tarvittu kolme reaktoria? Koska sähköä tuodaan Venäjältä, Venäjältä ja Venäjältä.
Edelliset ovat eilisestä Vihreästä Langasta, jossa kyseltiin viikon tsoukkeja.
Eilisessä hesarissa oli mainos Vihreästä vapusta! Ilahduin, että pääkaupunkiseudunkin vihreät järjestävät vapputapahtuman. Hymyni hyytyi, kun kuvassa paistattelivat Matti Vanhanen ja Antti Kaikkonen.
Miten politiikasta onkin tullut näin yksiväristä? Demarien viherpesu alkaa olla jo ohi, mutta keskusta ja ekokristilliset vihertävät täysillä. Vasemmisto on pitkään puhunut linjastaan puna-vihreänä ja edellisissä ek-vaaleissa paikallinen ehdokas mainosti itseään täysin vihreällä mainoksella vihreiden uuden ilmeen mukaisesti.
Kokoomuksen tällä viikolla lanseerattu kampanja kaikista viidestä miljoonasta vihreän sävystä on kieltämättä imagollisesti hieno idea ja vetoaa varmasti ihmisiin, jotka eivät ajattele pintaa syvemmälle. Seteliselkärankaisten on taas pakko tukeutua muiden ideologioihin: ensin he olivat työväenpuolue, nyt lähdettiin sitten kosiskelemaan vihreiden apajille. Ehkä he seuraavissa vaaleissa ydinvoimauskovaisina jo koristavat itsensä kristillisillä arvoilla.Mutta tänä keväänä siis Vihreys on trendikästä ja tavoittelemisen arvoista.
On aivan upeaa, että kaikkien poliitikkojen suusta kuulee nyt ne samat asiat, joita vihreät perustettiin ajamaan 25-vuotta sitten. Kun vihreät alkoivat puhua soiden suojelemisesta, ympäristön- ja ilmastonsuojelusta tai vastustimme ydinvoimaa, meille naurettiin. Nyt meillä on parinkymmenen vuoden tietämys näistä asioista. Ja jos joku haluaa kirvesmiehen, niin palkkaako hän sellaisen, jolla on 20 vuoden kokemus alalta, vai sellaisen, joka on juuri hoksannut, että kirvesmiehen työ on tärkeää!
Voisipa vielä uskoa, että nämä palettivihreät nyt tarkoittavat, mitä sanovat. Kotkan valtuustossa ei siis pitäisi tulevaisuudessa olla mitään vaikeuksia saada läpi aloitteita rantojen rauhoittamisesta kaavoitukselta, kasviruokapäivästä kouluihin, kaupungin siirtymisestä kokonaan energialamppuihin, jätepisteiden paremmasta järjestelystä jne - onhan meillä suuren vihertävän aateveljiemme tuki takana. – Vai onko sittenkin niin, että seteleissä on vielä monta väriä!
Nyt kun kokoomuksestakin on tullut vihreiden puisto-osasto, on aika nostaa malja keväiselle aidolle vihreälle vapulle! Vain todellisilla vihreillä teoilla pystymme säilyttämään tämän ainoan pallomme myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme.
—————————–Puheeni Itärannan kaavasta Kotkan valtuustossa 22.3.2010 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Kun kymmenisen vuotta sitten taistelin nimiä keräten monitoimihallihanketta vastaan, kysyi silloin 12-vuotias poikani, että kahlitsenko itseni kettingeille puihin, jos sitä hallia aletaan louhia. – Silloin en olisi kahlinnut, mutta nyt Itärannan kaavan kohdalla voisin harkita. Kotkan valtuustossa on taas kerran vastakkain raha ja luontoarvot. Ruonalan kaavassa edellisessä valtuustossa luontoarvoille kävi huonosti. Nyt meillä on mahdollisuus osoittaa, että Eko-Kotka ei ole vitsi ja että suurteollisuus ei voi harjoittaa sanelupolitiikkaa kaupungin kaavoitusasioissa. Jos Itäranta nyt rakennetaan, on arvokas luonto ikuisesti menetetty. Sitä ei koskaan enää voi palauttaa takaisin luonnontilaan. Kotkan vision mukaan kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä ja Kotkassa arvostetaan viihtyisää ympäristöä. Itärannan puolesta taisteleva kansanliike on sellainen voimanosoitus ja yhteishengen ilmentymä, jota tämän valtuuston pitäisi kunnioittaa.. Toivon, että jokainen valtuutettu tekee tänään päätöksensä omantuntonsa mukaan. Ryhmäkuri on muinaisjäänne, jonka rikkomisesta voi saada korkeintaan varoituksen. Mutta varoitusta voi pitää myös rohkeuden ja oman ajattelun osoituksena, lähes kunniamerkkinä. Hyvät Valtuutet! Teidät on valittu valtuustoon ja teillä on oma äänestäjäkunta, jonka arvoja teidän tulee kunnioittaa. Olkaa rehellisiä itsellenne! Säilytetään Itärannan harju ja rantavyöhyke rakentamattomina. ——————-Kilpapuheeni Reilua retoriikka, kriittistä puhetaito –seminaarissa elokuun lopulla nuorisotalo Greipissä.Hyvät ihmiset!Taloudellinen taantuma voi olla piristysruiske henkiselle sivistykselle ja kulttuurille. Mutta se tarjoaa myös vaaran, että kulttuuriin suunnattuja varoja leikataan – ja se tarjoaa vaaran, että ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus lisääntyvät.Toivo Pekkanen heräsi aikoinaan taantuman aikana yhteiskunnallisten epäkohtien tiedostamiseen. Hän otti elämäntehtäväkseen osoittaa vääryyksiä ja pohtia niiden syitä kirjallisuuden kautta. Hän sanoi, että vaikeinta oli vihan voittaminen: vihan, jota hän tunsi parempiosaisia kohtaan, kun kuvasi kurjuuden ja nälän rajoilla liikkuvan nuoruutensa muistot.Tehtaiden kaatuminen ja työttömyys aiheuttavat myös nyt vihaa. Ei ole oikein, että omistava luokka kerää ensin optionsa ja sitten vasta mietitään, kannattaako työ tehdä Suomessa vai Kiinassa. Yhteiskunta jakautuu entistä enemmän kahtia. Ja tässä on kasvualusta ahdasmielisille ääriliikkeille, muukalaisvihalle, joka jo nyt on selkeästi voimistunut. Sivistysyhteiskuntamme rappeutuu, kun hallituskin yrittää supistaa kehitysyhteistyörahoja.Me emme saisi enää elää tehtaan varjossa. Juuri nyt elämme kaatuvien tehtaiden varjossa, johon aurinko ei vielä pilkistä. Muutos pakottaa meidät etsimään uutta. Luovat alat, kulttuuri ja koulutus ovat vaihtoehtoja. Nyt kun kunnilla ei ole enää varaa rakentaa uusia seiniä isoille kulttuuritavarataloille, jää aikaa keskittyä sisältöön ja todelliseen, aitoon kulttuurin tekemiseen – kuten esimerkiksi Pekkasen aikana rakennetun kauniin vanhan työväentalon, nykyisen konserttitalon, uudelleen henkistämiseen. - Olen iloinen, että kaupunginjohtajamme on ymmärtänyt kulttuurin merkityksen. Parjattu matka Napoliin on pieni kustannus kulttuurisatamaan suunniteltuun monitoimiareenaan verrattuna. Nyt elämme kulttuurin ja luovuuden etsikkoaikaa, ja nopeat elävät. Toivo Pekkasen alter ego Samuel Oino kokee Tehtaan varjossa –romaanissa tehtäväkseen ”elää tässä maailmassa, ottaa osaa sen iloon ja suruun ja kasvaa suuremmaksi kuin hänen isänsä oli ja nähdä pidemmälle kuin hänen isänsä näki”. Nyt kun työtä ei ole kaikille, tarjoutuu entistä useammalle mahdollisuus monimuotoisempaan koulutukseen, yleissivistykseen ja arvokeskusteluun. Ehkä tämän laman myötä kehittyy uusia samueloinoja, jotka ymmärtävät elämän kirjon isiänsä laajemmin. |
|
 |
|
(Puoluekokous toukokuussa 2009)
Rakas vihreä väki!
Vihreitä usein edelleen syytetään siitä, että emme puhu kansankieltä ja esitämme asioita niin teoreettisesti, että niitä on vaikea ymmärtää. Hesari kehotti viime sunnuntaina vihreitä käyttämään enemmän huumoria aatteemme läpiviemiseksi. Nyt kun huumoripitoiset eurovaalijulisteet ovat ihmisten arvioitavina, olemmekin Iltalehden kolumnistin, juuri kaapista tulleen Presidentin kanslian käsikirjoittajan Jyrki Lehtolan mukaan täysin naurettavia.
Lehtola osallistuu muodikkaaseen koirakeskusteluun vertaamalla vihreitä koiriin: olemme kuin eksynyt, hylätty koira, joka on niin suloinen, että tekisi mieli ottaa omaksi. Mutta sitten kun katsoo vähän tarkemmin, ymmärtää, että luonnevikainenhan se on ja siksi hylätty.
Mitä ihmettä Lehtola tarkoittaa luonnevialla? Sitäkö, että räksytämme ympäristöasioista, vai sitä, että nuuhkimme esille ja moralisoimme harmaata taloutta ja ihmisoikeusrikkojia? – Olisikohan se luonnevika sittenkin siellä keski-ikäisen miehen omassa peilissä! Ei varmaankaan ole niin mukava tuntea omantunnon kolkuttavan, jos ajaa katumaasturilla, lentää useamman kerran vuodessa lomamatkalle toiselle puolelle maapalloa tai syö pääsääntöisesti lihaa ruoakseen.
Timo Soini pyysi eilisessä Vihreässä langassa ymmärtämään konservatiivisia, perussuomalaisia miehiä ja naisia: ”Emme ole pahoja, ainoastaan eri mieltä”. Todellinen ongelma on, että vihreiden peruskysymykset eivät kosketa tavallista suomalaista miestä, joka joutuisi luopumaan niin paljosta. Valtuuskunta ei turhaan peräänkuuluttanut viimeisessä kokouksessaan miespoliittista ohjelmaa.
Pitäisikö meidän sitten yrittää vaikuttaa median kautta tehokkaammin, popularisoida ja kärjistää? Uskon, että ne jotka meitä arvostavat, tekevät sen nimenomaan asiallisuutemme takia. Jatketaan siis asialinjalla, mutta tehokkaammin ja selkokielisemmin: vaikeista ja hienoista ohjelmistamme pitää tehdä myös rautalankaversioita. Niistä pitää muokata yleisönosastokirjoituksia ja yhdistysten kannanottoja. Valtava ja upea ohjelma-arkistomme on tarkoitettu käyttöön – ei pölyttymään intranetin uumeniin. Jalkautetaan se, ystävät!
Hallituksessa olo on vaikeuttanut tehokkaita ulostuloja – ministerien ja kansanedustajien kädet ovat sidottuja, sillä yhteistyö edellyttää käytännön kompromisseja ja sitä, että hallituskumppaneita ei selkään puukoteta, vaikka kuinka oltaisiin erimieltä. Mutta mikään ei estä meitä muita: vihreitä nuoria, naisia tai piiri- ja paikallisjärjestöjä ottamasta räväkästi kantaa asioihin.
RAkkaat läsnäolijat! Peräänkuulutan siis jokaiselta salissa olijalta räväköitä ulostuloja ja erityisesti paikallisia sellaisia.
————–
Puhe puoluevaltuuskunnalle Kotkassa syksyllä 2008
Rakkaat vihreät ihmiset – lämpimästi tervetuloa Kotkaan!
Kotkalaisuus on sitä, että pitää halstratuista haileista, merestä, veneistä ja viinanjuomisesta mukavassa seurassa.
Kotkalaisella on kalastajamallinen moottorivene tai ainakin kaveri, jolla sellainen on.
Kotkalainen ei heti älähdä “kuka pieras?”, jos sisään löyhähtää omituinen tuoksu, sillä se on Sunila tai Kutsetti joka haisee, siis paperi eli raha.
Kotka on savolaisten Ameriikka, sillä kun savolaiset lähtivät Lännen Ihmemaahan vuoden 20 jälkeen, matkarahat yleensä tuhlattiin ravintola Kairosta noukittuun Ruusuun, ja savolaispoika jäi Kotkansaarelle nalkkiin.
Kotka on muuten viimeinen kaupunki entisen Neuvostoliiton ulkopuolella, jossa on Leninin rintakuva julkisella paikalla, puistossa.
Mutta vakavasti:
Uusia elinkeinoja on kehitettävä, mutta kotkalaiset eivät ole niin kovin yrittäjähenkisiä. Tulevaisuuden ratkaisuja ovat olleet kulttuuriin ja matkailuun sijoittaminen: Upeaa Kymijokea ja kaunista saaristoa olemme tuotteistaneet matkailun käyttöön. Olemme rakentaneet Maretariumin ja Merimuseo Vellamon, jonne tänään pääsemme tutustumaan. Kotka on myös sijoittanut liikekeskus Pasaatiin ja toriparkkiin.
Nyt kun parhaillaan käsitellään lautakunnissa ensi vuoden talousarvioita, on esillä koulujen ja kirjastojen lakkauttamisia. Huuto yleisönosastoissa ja tekstaripalstoilla on kova: miksi on rakennettu kaikkea hörhöä, kun nyt joudutaan säästämään palveluista. On tässä selittämistä.Tämän useimmiten rumaksi mainitun Kotkan kaupungintalon on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen ja se valmistui vuonna 1934. Valtuustosalin seinällä on taiteilija Greta Skogster-Lehtisen suunnittelema kuvakudos ja porraskäytäviä koristavat taiteilija Bruno Tuukkasen marmorimosaiikkityöt.
Tässä valtuustosalissamme 51 valtuutettua päättää 55 tuhannen kotkalaisen asioista. Demarit 19, Kokoomus-rkp 14, vasemmisto 8 ja tekninen keskiryhmien liittouma ysiryhmä, jossa on 3 vihreää, kaksi kd:a, yksi keskusta ja kolme sitoutumatonta Wanha Kymi –ryhmittymän jäsentä. Vihreillä on ysiyhmän puheenjohtajuus. Kokemuksemme mukaan olemme päässeet paremmin esille päätöksenteossa. Edellisvuoden budjetti lyötiin kasaan lähinnä ysiryhmän ja demarien yhteistyöllä, josta suurin kiitos lankeaa valtuustoryhmän pj:lle Sami Virtaselle.
Uusia elinkeinoja on kehitettävä, mutta kotkalaiset eivät ole niin kovin yrittäjähenkisiä. Tulevaisuuden ratkaisuja ovat olleet kulttuuriin ja matkailuun sijoittaminen: Upeaa Kymijokea ja kaunista saaristoa olemme tuotteistaneet matkailun käyttöön. Olemme rakentaneet Maretariumin ja Merimuseo Vellamon, jonne tänään pääsemme tutustumaan. Kotka on myös sijoittanut liikekeskus Pasaatiin ja toriparkkiin.
Nyt kun parhaillaan käsitellään lautakunnissa ensi vuoden talousarvioita, on esillä koulujen ja kirjastojen lakkauttamisia. Huuto yleisönosastoissa ja tekstaripalstoilla on kova: miksi on rakennettu kaikkea hörhöä, kun nyt joudutaan säästämään palveluista. On tässä selittämistä.Tämän useimmiten rumaksi mainitun Kotkan kaupungintalon on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen ja se valmistui vuonna 1934. Valtuustosalin seinällä on taiteilija Greta Skogster-Lehtisen suunnittelema kuvakudos ja porraskäytäviä koristavat taiteilija Bruno Tuukkasen marmorimosaiikkityöt.
Tässä valtuustosalissamme 51 valtuutettua päättää 55 tuhannen kotkalaisen asioista. Demarit 19, Kokoomus-rkp 14, vasemmisto 8 ja tekninen keskiryhmien liittouma ysiryhmä, jossa on 3 vihreää, kaksi kd:a, yksi keskusta ja kolme sitoutumatonta Wanha Kymi –ryhmittymän jäsentä. Vihreillä on ysiyhmän puheenjohtajuus. Kokemuksemme mukaan olemme päässeet paremmin esille päätöksenteossa. Edellisvuoden budjetti lyötiin kasaan lähinnä ysiryhmän ja demarien yhteistyöllä, josta suurin kiitos lankeaa valtuustoryhmän pj:lle Sami Virtaselle.